Sanasto

kaavio, jossa esitetään kohteen ikä ja säilyneisyyden nykytila pohjapiirroksien ja projektioiden tai leikkauspiirrosten avulla

• Ajoituskaavio voi olla osa rakennushistoriaselvitystä ja se huomioi esimerkiksi tilat, rakenteet, rakennusosat tai pintakäsittelyt.
• Ajoituskaavio kuvaa nykytilanteen ja siihen johtaneet vaiheet.

ominaisuus, joka kohteella on silloin, kun siitä on havaittavissa rakennushistorian eri vaiheiden jäljet

• Historiallista kerroksisuutta käytetään eräänä kriteerinä rakennuksen kulttuurihistoriallista merkittävyyttä arvioitaessa (laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010)
• Historiallinen kerroksisuus voi ilmentyä esimerkiksi käytön, rakentamisen, korjaamisen, tai hoidon seurauksena tai patinana.
• Ks. myös Rakennusperinnön suojelun käsitteitä -sanaston käsite historiallinen kerroksisuus.

järjestelmällinen tiedonhankinta määritellyn kohdejoukon historiasta, nykytilasta ja tunnusomaisista piirteistä sekä hankitun tiedon tallentaminen

Lähde: Kulttuuriympäristöön liittyviä käsitteitä, luonnos 6.8.2021

toiminta, jossa rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai alueita osoitetaan suojelluiksi maakunta-, yleis- tai asemakaavoissa annettavilla suojelumääräyksillä tai -merkinnöillä

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

suunnittelua tukeva, ennakkoon tehtävä korjaustyö, jolla selvitetään kohteen korjattavuutta ja korjaamiseen sopivia menetelmiä

• Koekorjaus tehdään yleensä rajatusta ja toistuvasta kohteesta kuten rakennuksen ikkunoista tai julkisivukäsittelystä.

kohteen nykytilan havainnointiin, tutkimiseen ja selvityksiin perustuva toiminta, jolla pyritään hidastamaan tai pysäyttämään kohteen vaurioituminen

• Konservointiin sisältyviä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kohteen dokumentointi, materiaalianalyysit, puhdistus, rakenteen ja materiaalin vahvistaminen tai lujittaminen sekä kohteen olosuhteiden hallinta. Konservoinnin toimenpiteet dokumentoidaan.
• Konservointi edistää kohteen säilymistä. Se voi olla myös ennaltaehkäisevää.
• Termillä konservointi voidaan viitata myös laajempaan käsitteeseen, joka kattaa kulttuuriperinnön säilyttämisen, hoidon ja ylläpidon. Ks. esim. standardi SFS-EN 15898:2019: Kulttuuriperinnön vaaliminen. Tärkeimmät yleiset termit ja määritelmät.

raportti, joka sisältää kuvaukset ja perustelut konservointiin liittyvistä tutkimuksista ja konservointitoimenpiteistä

• Konservointiraporttiin sisällytetään ohjeet kohteen säilymiseen ja hoitoon ja tiedot esimerkiksi materiaalinäytteiden tallennuspaikasta. Konservointiraportti tallennetaan tulevia tarpeita varten.
• Konservointiraportin laatii konservointityön tekijä. Konservointiraportit voidaan lisätä restaurointiraportin liitteeksi.

vaurion, vian, virheen tai muun syyn aiheuttaman haitan poistamiseen tähtäävä toiminta, jolla pyritään säilyttämään kohde entisellään tai palauttamaan se aikaisempaan tilaansa

• Vrt. säilyttävä korjaaminen.
• Termiä korjaaminen käytetään usein synonyymisesti termin korjausrakentaminen kanssa. Korjausrakentaminen viittaa kuitenkin sisällöltään laajempaan toimintaan, johon voi sisältyä myös kohteen muutoksia.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite korjausrakentaminen.
  

kohteen materiaalien ja toteutustapojen määrittämä ominaisuus, jonka perusteella kohde soveltuu korjattavaksi

• Korjattavuutta voidaan arvioida esimerkiksi koko rakennuksen, rakennusosien tai rakenteiden osalta. Myös korjaustoimenpiteitä voidaan arvioida sillä perusteella, mahdollistavatko ne myöhemmän huoltamisen ja korjaamisen.

rakentaminen, joka muuttaa aiemmin rakennettua kohdetta toivottuun suuntaan

• Korjausrakentamista voidaan tehdä erillisenä projektina tai vuosikorjaustyyppisesti ilman erillistä hanketta.
• Korjausrakentamisen tavoitteena voi olla esimerkiksi kohteen parempi soveltuvuus tarkoitukseensa (perusparannus), kulttuuriarvojen säilyttäminen tai palauttaminen (entisöinti) tai kohteen käyttötarkoituksen muuttaminen (muutosrakentaminen). Usein samalla hankkeella on monia tavoitteita.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto (master), sanastot.suomi.fi

raportti, joka sisältää yhteenvedon korjaushankkeesta kokonaisuutena, sen lähtökohdista, suunnittelusta, toimenpiteistä ja tuloksista

• Korjausraportti tallennetaan tulevia tarpeita varten esimerkiksi rakennushistoriaselvityksen liitteeksi.
• Korjausraportti voi sisältää arvion suojelutavoitteiden toteutumisesta.
• Restaurointi- ja konservointikohteissa tehtyä korjausraporttia voidaan täydentää restaurointiraportiksi. Katso myös restaurointi- ja konservointiraportti.

maisema, jonka syntymiseen ihmisellä on ollut merkittävä vaikutus

• Kulttuurimaisemaa voi tarkastella esimerkiksi alueellisena, visuaalisena, kokemuksellisena tai historiallisena kokonaisuutena.
• Kulttuurimaisemaa voi tyypitellä esimerkiksi elinkeinojen, asutusrakenteen tai jonkin muun tekijän pohjalta. Erilaisia kulttuurimaisematyyppejä ovat esimerkiksi maatalousmaisema, teollisuusmaisema ja maantiemaisema.
• Kulttuurimaisema käsitetään osaksi kulttuuriympäristöä.

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

kulttuuria sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta ilmentävä ympäristö

• Kulttuuriympäristöjä syntyy ja ne muotoutuvat ihmisen toiminnan seurauksena. Niihin voidaan lukea kuuluvaksi rakennettujen kulttuuriympäristöjen lisäksi esimerkiksi kiinteät muinaisjäännökset, muut eri-ikäiset arkeologiset kohteet, kulttuurimaisemat ja perinnebiotoopit.
• Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt, sille annetut merkitykset ja tulkinnat sekä sen erilaiset nimeämiset.

Lähde: Rakennusperinnön suojelun käsitteitä, sanastot.suomi.fi

kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään korjaamalla tai uusimalla kuluneet ja vialliset osat ilman, että kohteen laatutaso olennaisesti muuttuu

• Kunnossapidon tavoite on säilyttää kohde suunnilleen senlaatuisena, kuin se oli alun perin valmistuessaan. Kohde ei kuitenkaan välttämättä pysy alkuperäisen kaltaisena, koska yleensä on tarkoituksenmukaista käyttää uudempia teknisiä ratkaisuja ja ottaa huomioon tarpeita, joita uudisrakentamisen yhteydessä ei vielä tunnettu. Kunnossapidolla voidaan saavuttaa kohteen oletettu tekninen käyttöikä, mutta se ei estä kohteen normaalia vanhenemista.
• Kunnossapitoa voidaan tehdä hankemuotoisesti (vrt. peruskorjaus) tai esimerkiksi säännöllisten vuosikorjauksien avulla.
• Kunnossapidossa tehdään kunnostustoimenpiteitä, joilla kohde saatetaan käytön tai käytössä säilymisen kannalta riittävään kuntoon.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto (master), sanastot.suomi.fi

haittojen ehkäisemiseen tähtäävä toiminta, jolla kohteen toiminnallisuus tai ulkonäkö säilytetään ennallaan tai palautetaan

• Kunnostaminen voi sisältää esimerkiksi kohteen osien toimivuuden tarkistamista ja huoltamista. Siihen ei kuulu osien tai materiaalien laajamittainen vaihtaminen.
• Kunnostaminen voi olla osa kohteen jatkuvaa kunnossapitoa, joka edistää kohteen säilymistä.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite kunnossapito.

kohteen käyttämisen, käyttäjien, käyttötarkoitusten ja käyttötapojen vaiheista eri aikoina muodostuva historia

Tietyllä hetkellä arvioitu aika, jona kohteen toimivuusvaatimukset täyttyvät

• Käyttöikä kattaa jo kuluneen ajan ja odotettavissa olevan ajan. Käyttöikä voidaan arvioida erilaisille kohteille, kuten rakennuksille tai rakennelmille ja laitteille tai esineille.
• Käyttöikää voidaan jatkaa korjauksilla, ylläpidolla ja rakennusosien tai teknisten järjestelmien vaihdolla. Korjaushankkeen suunnittelussa rakennukseen käyttöikää tulee uudelleenarvioida suunnitteluhetkestä eteenpäin.
• Käyttöikä on ennuste, jota voidaan arvioida eri menetelmin. Esimerkiksi joillain rakennusosilla käyttöikä on ennalta määritelty jo suunnittelu tai toteutusvaiheessa.
• Käyttöikää voidaan arvioida eri tavoin, esimerkiksi tekninen tai laskennallinen käyttöikä. Käyttöikää voidaan käyttää sekä suunnitteluperiaatteena, että toteuma-arviona.
• Vrt. Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite rakennuksen elinkaari, joka alkaa ennen rakennuksen valmistumista ja päättyy käyttöiän jälkeen rakennuksen purkuun ja jätteiden hyödyntämiseen tai loppusijoitukseen.

tapa, jolla rakennusta tai muuta kohdetta käytetään

• Käyttötapa voi poiketa kohteen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Käyttötapa voi muuttua useita kertoja esimerkiksi rakennuksen elinkaaren aikana ilman, että käyttötarkoitus muuttuu tai rakennusta muutetaan. Käyttötavan muutos voi johtaa myös rakennuksen muuttamiseen. Käyttötavan muutoksessa esimerkiksi käyttäjämäärä, käytön kuluttavuus, tilajako tai kulkureitit voivat muuttua.
• Tavoitteellinen käyttötapa tukee kohteen säilymistä ja ylläpitoa.
• Käyttötavan muuttuminen esimerkiksi opetustilassa voi vaatia tietoliikenneyhteyksien, valaistuksen, akustiikan ja kalustuksen muutoksia, vaikka itse tila ei muuttuisi.
• Käyttötarkoitus on tehtävä, johon rakennus tai muu kohde on pääosin suunniteltu. Myös käyttötarkoitusta voidaan rakennuksen elinkaaren aikana muuttaa, mutta yleensä se vaatii vähintään rakentamisluvan.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite rakennuksen elinkaari.

Käyttötavan tai -tarkoituksen muutoksia suunniteltaessa tehtävä arviointi eri vaihtoehtojen soveltuvuudesta ja vaikutuksista kohteen käytettävyyden, ominaisuuksien, erityispiirteiden tai kulttuurihistoriallisen arvon kannalta

• käyttövaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan rakennuksen säilymisen kannalta ja siinä vertaillaan mahdollisten vaihtoehtoisten käyttöjen soveltuvuutta ja vaikutuksia. Tavoitteena on löytää rakennuksen käyttäjälle tarkoituksenmukainen ratkaisu.
• Rakennuksen historia, ominaisuudet, erityispiirteet, kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttöön selvitetään ja otetaan huomioon ennen kuin tehdään käyttöä, hoitoa tai muutoksia koskevia päätöksiä.

maisema, jonka syntymiseen ihmisellä on ollut vain vähäinen vaikutus

• Puhekielessä termi luonnonmaisema tarkoittaa yleensä rakentamattomia ja raivaamattomia alueita.

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

ihmisen mieltämä kokonaisuus, joka muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä, ihmisen tuottamasta kulttuurivaikutuksesta, näiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä kokonaisuuden ilmiasusta

• Maisemaa voidaan tyypitellä luonnonmaisemaksi ja kulttuurimaisemaksi sen mukaan, onko maisema ensisijaisesti luonnonelementtien vai ihmisen toiminnan tulosta. Tämän lisäksi maisemaa voidaan tyypitellä esimerkiksi maisemarakenteen, maisemakuvan, maankäytön, kulttuuripiirteiden ja luonnonpiirteiden perusteella.

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

varsinaista työtä ohjaava työsuoritus, jolla varmistetaan kyseiseen toimenpiteeseen ja kohteeseen parhaiten soveltuvat toteutustavat ja suunnitelmien toteutuskelpoisuus

• Mallityöllä varmistetaan suunnitelman mukainen työn laatutaso.
• Mallityön tulos toimii ohjeena vastaavien kohteiden toteuttamiselle.
• Termillä mallityö viitataan toisinaan myös mallityön tuloksena syntyvään näytteeseen. Tästä käsitteestä suositetaan käyttämään mieluummin termiä malli.

tilan, rakennuksen tai rakennetun alueen ominaisuus, joka mahdollistaa niiden muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden

• Muuntojoustavuus voi olla myös suunnitteluperiaate.
• Muuntojoustavuutta voidaan luoda suunnittelutyöllä tai se voi vaikuttaa olemassa olevien tilojen käyttöön. Muuntojoustavuuden periaatetta voidaan noudattaa sekä uudisrakentamisessa, että rakennusten korjauksessa ja esimerkiksi käyttötavan muutoksissa. Muuntojoustavuutta voidaan arvioida myös käyttövaihtoehtojen vaikutuksia arvioitaessa. Muuntojoustavuuden piiriin kuuluu myös käytön sopeuttaminen rakennusta muuttamatta.
• Rakennusperinnön kannalta rakennuksen muutoksensietokyky on muuntojoustavuuteen liittyvä ominaisuus, joka kuvaa sitä miten ja missä määrin rakennusta voi muuttaa ilman, että sen suojeltavat arvot vaarantuvat.

korjausrakentaminen, joka tehdään kohteen ulkonäön, rakenteiden, käyttötarkoituksen tai käyttötavan muuttamiseksi

• Muutosrakentamishankkeisiin sisältyy tavallisesti myös perusparannukselle ja kunnossapidolle tyypillisiä toimenpiteitä.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto (master), sanastot.suomi.fi

suunnitelmallinen korjaaminen, jonka ajoitus mahdollistaa mahdollisimman säästävät toimenpiteet ja jolla vaurioiden eteneminen voidaan ehkäistä

• Oikea-aikainen korjaaminen vaatii rakennuksen kunnon ja korjaustarpeen säännöllistä seuraamista ja suunnittelua ja se pidentää käyttöikää.
• Oikea-aikaiseen korjaamiseen liittyy myös korjaaminen todellisen tarpeen mukaisesti, eli ei korjata ehjää tai liikaa, ei anneta vaurioitumisen edetä tai korjata liian vähän eikä ajoiteta korjaamista liian aikaisin tai liian myöhään.

kohteen säilymisen kannalta suotuisien olosuhteiden turvaaminen

• Olosuhdehallinnan tavoitteena on pitää olosuhteet kohteelle mahdollisimman edullisina ja tasaisina.
• Olosuhdehallinta voi liittyä esimerkiksi korjaustyömaan suunnitteluun tai järjestelyihin tai rakennuksen käyttöön tai ylläpitoon.

kohteen jonkin yksittäisen osan poistaminen paikaltaan

• Kiinteä osa, kuten ikkuna tai ovi karmeineen voidaan irrottaa toimenpidettä varten ja mahdollisesti palauttaa myöhemmin paikalleen.
• Palauttamista varten irrotetut rakennusosat voidaan litteroida. Vertaa osiin purkaminen.

kohteen purkaminen niin, että sen osat säilyvät ehjinä ja voidaan kierrättää, käyttää uudestaan, palauttaa entiselle paikalleen tai säilyttää osina

• Uudelleen käyttöä tai palauttamista varten puretut rakennusosat litteroidaan.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite purku.

kohteen jonkin osan purkaminen purkurajan mukaan niin, että kohde muilta osin säilyy

• Esimerkiksi rakennuksen siipirakennuksen purkaminen tai aukon tekeminen väliseinään.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite purku.

ajan myötä ympäristötekijöiden ja käytön seurauksena pinnalle muodostuneet tai pintaa muokanneet jäljet, jotka ovat materiaalille tai käytölle ominaisia ja kuvastavat kohteen ikää ja historiaa

• Patina ilmentää kohteen historiallista arvoa eikä ole haitallinen vaurio, vaikka saattaa kehittyä korjattavaksi vaurioksi. Katso myös oikea-aikainen korjaaminen.
• Olosuhteet ja materiaalin ominaisuudet vaikuttavat sen patinoitumiseen.

erillisenä hankkeena rahoitettava ja toteutettava korjausrakentaminen, jossa kohteen laatutasoa ei paranneta olennaisesti

• Peruskorjauksessa voidaan esimerkiksi uusia rakennusta, rakennuksen osia tai järjestelmiä tai laitteita. Peruskorjaus toteutetaan useimmiten nykyisiä teknisiä ratkaisuja käyttäen. Peruskorjaus nostaa rakennuksen arvoa ja pidentää sen elinkaarta. Vrt. perusparannus.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto (master), sanastot.suomi.fi

korjausrakentaminen, jossa kohteen suhteellinen laatutaso nostetaan olennaisesti aiempaa paremmaksi

• Perusparannushankkeessa voidaan esimerkiksi parantaa rakennuksen energiataloutta, liittää rakennus vesi- ja viemäriverkkoon tai varustaa se vaikkapa hissein tai uudenaikaisella tietotekniikalla. Perusparannushankkeisiin voi sisältyä myös kunnossapidolle tyypillisiä toimenpiteitä. Vrt. peruskorjaus.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto (master), sanastot.suomi.fi

raja kohteen purettavien ja säilytettävien rakenteiden välillä

• Purkuraja voidaan määrittää purkusuunnitelmassa ja se voidaan merkitä kohteessa ennen purkutöiden aloittamista. Purkurajan määrittelyyn voi liittyä esimerkiksi työtapavaatimuksia, ohjeita ja rajaan liittyviä suojaustarpeita.
• Ks. osittainen purkaminen.

suunniteltu rakenteiden kokonaisuus, jolla saavutetaan tavoitellut ominaisuudet

• Rakenneratkaisut voivat koskea esimerkiksi rakenteiden lujuutta, vakautta ja kestävyyttä. Niillä saavutetaan esimerkiksi vaadittu kantavuus, lämmön- tai ääneneristävyys, vedenpitävyys tai rakennusfysikaalinen toimivuus kuten hengittävyys. Yleensä rakenneratkaisulla vastataan samanaikaisesti useisiin tavoitteisiin.
• Korjaamisessa rakenneratkaisut koskevat heikentyneiden rakenteiden palauttamista tukemalla, täydentämällä tai uusimalla yksittäisiä osia tai kokonaisia rakenteita.
• Kohteen käyttötarkoituksen muutos voi edellyttää rakenneratkaisuja muuttuneiden rakenteita koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

rakennuksista, rakennelmista ja rakennetuista alueista sekä niiden suhteista toisiinsa ja ympäristöönsä muodostuva kulttuuriympäristö

• Maankäyttö, tekninen kehitys sekä suunnittelun ja rakentamisen tavat ja perinteet muokkaavat rakennettuja kulttuuriympäristöjä.

Lähde: Rakennusperinnön suojelun käsitteitä, sanastot.suomi.fi

toiminta, jossa säilytetään ja ylläpidetään rakennetun kulttuuriympäristön ominais- ja erityispiirteitä

• Rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen kattaa rakennussuojelun lisäksi myös sellaisen toiminnan, joka ei perustu lainsäädäntöön, kuten korjausrakentamisen tai tutkimustoiminnan.

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

rakennetun kokonaisuuden, rakennuksen, rakennelman tai rakennuksen osan taustoista, suunnitelmista, rakennus- ja muutosvaiheista, käyttöhistoriasta sekä fyysisistä ominaisuuksista koostuva historia

• Rakennushistoriaa selvitetään sekä arkistolähteiden että kohteessa tehtävien havaintojen avulla. Rakennuksen nykytila on tärkeä rakennushistorian tutkimuksen väline.
• Ks. myös rakennushistoriaselvitys

rakennetun kokonaisuuden, rakennuksen tai rakennuksen osan rakennus- ja käyttöhistorian sekä fyysisten ominaisuuksien selvittäminen arkistolähteiden ja kenttätöiden avulla

• Rakennushistoriaselvityksiä tehdään esimerkiksi kulttuurihistoriallisten arvojen ja suojelutavoitteiden määrittelemiseksi sekä korjaus- ja muutostöiden suunnittelun, käyttötarkoituksen muutoksen tai kaavavalmistelun tausta-aineistoksi.

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

yksittäiseen rakennukseen ja sen sisätiloihin, materiaaleihin ja sisustukseen kohdistuva inventointi

• Rakennusinventointi voi olla osa rakennushistoriaselvitystä.

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

paikaltaan irrotettavien osien yksilöivä merkitseminen ja luettelointi niin, että niiden alkuperä ja sijainti on tunnistettavissa ja ne ovat palautettavissa alkuperäiselle paikalleen

• Termi rakennusosien litterointi ei ole vakiintunut laajaan käyttöön eikä sille ole vakiintunutta muuta termiä. Käsitteestä voidaan käyttää myös määritelmästä lyhennettyä ilmaisua ”irrotettavien osien merkitseminen ja luettelointi”.

rakennusperinnön säilymistä edistävä ja sen ominaispiirteet huomioiva toiminta

• Rakennusperinnön hoitoon voi kuulua esimerkiksi kohteen käyttöä, huoltoa ja korjaamista.

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

rakennusperinnön hoitoon sisältyvä toiminta, jossa kohteen ominaisuudet säilytetään huoltamalla tai korjaamalla ilman, että kohteen arvot ja ominaisuudet olennaisesti muuttuvat

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

kulttuuriperinnön osa, joka käsittää rakennukset, rakennelmat ja rakennetut alueet sekä rakentamisen ja suunnittelun periaatteet, historian, tavat, tyylit ja perinteet

• Rakennusperintö-termiä on käytetty synonyymisesti termin rakennettu kulttuuriympäristö kanssa, esimerkiksi laissa rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Tässä sanastossa rakennusperintö ja rakennettu kulttuuriympäristö on määritelty eri käsitteiksi.

Lähde: Rakennusperinnön suojelun käsitteitä, sanastot.suomi.fi

toiminta, jossa pyritään säilyttämään kulttuurikehitykseen tai historiaan liittyvät merkittävät rakennukset, rakennelmat tai niiden osat sekä niihin välittömästi kuuluvat rakennetut alueet

• Suomessa rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjä suojellaan yleisimmin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevalla kaavoituksella: asemakaavoilla, yleiskaavoilla ja maakuntakaavoilla. Tätä kutsutaan usein kaavasuojeluksi. Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999). Rakennuksia suojellaan myös erityislainsäädännön, kuten kirkkolain (1054/1993) ja rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010), perusteella.)

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto (master), sanastot.suomi.fi

suunnitelmaan sisältyvä kuvaus hankkeen suojelutavoitteiden toteutumisesta ja tehtyjen suunnitelmien vaikutuksista kohteeseen

• Rakennussuojeluselostus voidaan sisällyttää suojellun rakennuksen korjaus- tai muutossuunnitelmaan yleissuunnitelman hyväksymisen ja rakentamislupakäsittelyn vaiheessa. Se voidaan toteuttaa erillisenä asiakirjana tai sisällyttää esimerkiksi hankeselostukseen. Selostuksen perusteella rakentamislupaan voidaan sisällyttää lupaehtoja suunnitelman toteutumisen valvonnasta, ohjauksesta ja seurannasta.
• Rakennussuojeluselostus liitetään hankkeen lopuksi koottavaan restaurointi- tai korjausraporttiin.

näkyviin osiin keskittyvä tai muutoin rakenteita muuttamaton tai niihin jälkiä aiheuttamaton

• Rakenteisiin kajoamaton toimenpide voi perustua esimerkiksi mittauksiin tai aistinvaraisiin havaintoihin.
• Esimerkiksi kuntokartoitukset tehdään yleensä rakenteita rikkomatta. Arvokkaissa historiallisissa rakennuksissa toimenpiteet pyritään tekemään pintoja vahingoittamatta ja jälkiä jättämättä.

rakenteita muuttava tai niihin jälkiä aiheuttava tai rikkova

• Rakenteisiin kajoavissa tutkimuksissa ja kartoituksissa voidaan esimerkiksi purkaa rakenteita piilossa olevien rakenteiden tutkimiseksi.
• Esimerkiksi kuntotutkimuksissa joudutaan yleensä kajoamaan rakenteisiin.

alkuperäisen kohteen tilalle tehty ja sitä mahdollisimman tarkasti vastaava toteutus

• Rekonstruktio tehdään kohteen säilyneiden osien tai asiakirjojen näyttöön perustuen.
• Rekonstruktiossa voidaan käyttää sekä säilyneitä että korvaavia materiaaleja. Jos tuhoutunut kohde kootaan kokonaan tai osittain uudelleen liittämällä siitä irronneet osat alkuperäisille paikoilleen, prosessista voidaan käyttää termiä anastyloosi.

mieluummin kuin: entistäminen; entisöinti

erilaisia toimenpiteitä yhdistävä toiminta, joka perustuu kohteen tuntemiseen ja tutkimiseen ja jonka ensisijaisena tavoitteena on kohteen ja sen ominaisuuksien sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja esiintuominen

• Restauroinnissa huomioidaan kohteen merkitys ja historia sekä kohteessa käytetyt materiaalit, tekniikat ja rakennustavat.

• Restaurointiin kuuluu keskeisesti tutkimustulosten, työssä tehtyjen valintojen ja toimenpiteiden dokumentointi.

• Restauroinnin toimenpiteet painottuvat yleensä säilyttävään korjaamiseen ja kunnostamiseen. Lisäksi hankkeeseen voi sisältyä konservoivia, rekonstruoivia ja ennalleen palauttavia toimenpiteitä.

• Restaurointiin voi sisältyä myös korjausrakentamista, kuten paikallisia muutoksia, tai uudisrakentamista, kunhan ne palvelevat restauroinnin tavoitetta. Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsitteet korjausrakentaminen ja uudisrakentaminen.
  

• Restauroinnilla ei tavoitella rekonstruktiota.
  

raportti, joka kuvaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen ominaispiirteiden säilymiseksi tehdyt toimenpiteet kokonaisuutena

• Restaurointiraportti esittelee restauroinnin lähtökohdat ja kertoo keskeiset suunnitteluvalinnat ja toimenpiteiden perustelut ja se tallennetaan tulevia tarpeita varten. Restaurointiraportti kuvaa korjaustavat sekä toimenpiteiden vaiheet ja tulokset. Raporttiin kirjoitetaan arvio suojelutavoitteiden toteutumisesta.
• Restaurointiraportti ja korjausraportti voidaan yhdistää tai restaurointiraportti voi täydentää korjausraporttia. Restaurointiraportin ohella osakokonaisuuksista voidaan tehdä erillisiä raportteja, kuten konservointiraportti.

tietyn rakennuksen tai alueen suojelua osoittava merkintä kaavassa

• Suojelumerkintöjä voi olla kaikkien tasojen kaavoissa.
• Suojelumerkinnät selityksineen on esitetty ympäristöministeriön julkaisussa Opas 1. Kaavamerkinnät. Yleisimmin käytetty kaavamerkintä on sr, joka tarkoittaa suojeltavaa rakennusta.

Lähde: Kulttuuriympäristön käsitteitä, 17.12.2018

aluetta tai kohdetta koskeva määräys, jonka tarkoituksena on ympäristöarvojen säilyttäminen tai hoitaminen

• Suojelumääräyksiä voidaan antaa esimerkiksi kulttuurihistoriallisten arvojen, maisema-arvojen tai luonnonarvojen säilyttämisestä ja hoitamisesta. Suojelumääräys annetaan esimerkiksi maakuntakaavassa, yleiskaavassa, asemakaavassa tai suojelupäätöksessä. Suojelumääräys voidaan antaa kaavassa kaavamääräyksenä. Suojelumääräyksien ohella kaavamääräyksinä voidaan antaa suunnittelumääräyksiä ja rakentamismääräyksiä.

Lähde: Maankäyttö- ja rakennuslain käsitteitä, sanastot.suomi.fi

kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseksi tehty määrittely kohteen suojelun kohdentumisesta ja suojelun toteutumisen edellytyksistä

• Suojelutavoitteet voidaan määritellä ennen suojelupäätöstä, esimerkiksi suojelupäätöstä tai kaavaa valmisteltaessa. Suojelutavoitteita voi olla myös muissa kuin virallisesti suojeltavissa kohteissa.
• Suojelutavoitteita voidaan määritellä myös korjaushankkeessa tai rakennuksen hoidossa.
• Suojelutavoitteet tarkentavat suojelupäätöksen tai kaavoituksen yhteydessä vahvistettuja suojelumääräyksiä.
• vrt. suojelutilanne
• Katso myös Maankäyttö- ja rakennuslain käsitteitä -sanaston käsitteet suojelumääräys ja päätös rakennussuojeluasiassa sekä RYTJ-tietomallin käsitteet suojelumääräys ja suojelupäätös.

tieto kohdetta koskevasta suojelusta ja suojelun tavasta

• Suojelutilanne ilmaisee, onko kohde suojeltu tai harkitaanko sitä suojeltavaksi.
• Korjaushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä kohteen suojelutilanne hankkeen alkaessa. Suojelun sisältö eli sen kohdentuminen ja suojelumääräykset on huomioitava korjaushankkeessa.
• Kohde voi olla suojeltu esimerkiksi kaavoituksen tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) perusteella.
• Ks. myös Rakennusperinnön suojelun käsitteitä -sanaston käsite rakennusperinnön suojeleminen.
• Ks. myös Maankäyttö- ja rakennuslain käsitteitä -sanaston käsite suojelumääräys.

rakennetun kohteen nykytilassa havaittava ominaisuus, joka kuvastaa kohteen arkkitehtuurin tai suunnitteluidean, osien ja materiaalien sekä kerrostumien alkuperäisyyttä

• Säilyneisyys kertoo miten suurelta osin esimerkiksi alkuperäisen arkkitehtuurin tai alkuperäisen rakennusvaiheen osia, materiaaleja tai piirteitä on säilynyt. Säilyneisyyden yhteydessä käytettyjä käsitteitä tai määritteitä ovat autenttisuus ja aitous, ominaispiirteet, historiallinen kerroksisuus, jatkuvuus, patina sekä harvinaisuus tai yleisyys. Säilyneisyydestä voi päätellä, miten rakennus tai ympäristö on elänyt ja mitä sille on tapahtunut vuosien saatossa.
• Kohteen säilyneisyyttä voidaan selvittää esimerkiksi arkisto- ja lähdetietoja sekä kenttätöissä saatuja tietoja vertailemalla. Säilyneisyys arvioidaan tyypillisesti rakennushistoriaselvityksessä tai rakennushistoriaa selvitettäessä.
• Säilyneisyys on eräs peruste, kun arvotetaan kohdetta kulttuurihistoriallisesti.

toiminta, jolla turvataan kohteen materiaalien ja ominaisuuksien pysyminen

ylläpitoa pitkällä aikavälillä koskeva suunnitelma, jossa tarkastellaan kohteen arvojen säilymisen edellytyksiä ja esitetään säilymisen toteutumiseksi tarvittavat periaatteet sekä toimintatavat

• Säilyttämissuunnitelma kuvaa kohteen rakennus- ja käyttöhistorian, nykytilanteen, arvot ja merkityksen. Samalla siinä arvioidaan vaikutukset käytön, hallinnoinnin ja ympäristötekijöiden näkökulmasta.
• Säilyttämissuunnitelmaa lähinnä vastaava englanninkielinen termi on conservation management plan, CMP.
• Vertaa rakennussuojeluselostus.

kohteen osia, materiaaleja ja ominaisuuksia säästävä korjaaminen

ennen työn aloittamista päätettävät menettelytavat

• Säilyttävässä korjaamisessa työmaajärjestelyillä varmistetaan erilaisten työvaiheiden toteutettavuus siten, että kohteelle ei aiheudu vaurioita.
• Työmaajärjestelyihin voivat kuulua esimerkiksi vastuunjako ja perehdytys, työalueiden rajaukset, suojaukset, kulkureitit, olosuhteiden hallinta sekä työvaiheiden ja kohteen dokumentointi.

toiminta, jossa rakennuksen tai rakenteen osa korvataan uudella osalla

• Uusiminen voi olla laajuudeltaan hyvin monenlaista riippuen kohteesta. Uusiminen voi koskea esimerkiksi elementtijulkisivua, rappausta, yksittäistä hirttä tai kiinnikettä.
• Restaurointihankkeessa tarpeetonta uusimista tulee välttää. Jos uusiminen on välttämätöntä, uusittavan osan tulee mahdollisuuksien mukaan vastata ominaisuuksiltaan korvattavaa osaa.

kohteen vaurioiden suunnitelmallinen ja järjestelmällinen selvittäminen

• Vauriokartoituksessa selvitetään kohteen vaurioiden laajuus, niiden syyt sekä korjaustarve.
• Vauriokartoitus voidaan rajata esimerkiksi kuntotutkimuksessa tunnistettuun toimenpiteitä edellyttävään alueeseen, rakenteeseen tai rakennekokonaisuuteen.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite kuntotutkimus.
• Kartoituksessa saatavaa tietoa voidaan hyödyntää konservoinnissa, restauroinnissa tai säilyttävässä korjaamisessa.