Hirsi­talon rungon korjaus

Hirrestä rakentamisella on Suomessa tuhatvuotiset perinteet. Hirsityö on käsityötaitoa, jota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talon korjaaja osaltaan on jatkamassa. Oikeiden työtapojen säilyttäminen tai niiden elvyttäminen on rakennusperinteen vaalimisessa yhtä tärkeää kuin rakennusten säilyttäminen.

Tässä korjauskortissa käsitellään aihetta alkaen hirsirungon osien ja työtapojen tärkeästä sanastosta, kuten kara, kengittäminen, lamasalvos, niska, pelkka, painumisvara, piiluaminen, rive tai tilke, salvos, vaarna, varaus, vasa, vuoliainen ja följari.

Hirsirungon korjaus perustuu kuntoarvioon. Korjaajan on huomioitava hirsirungon luontainen painuminen, tarkasteltava sen muutoksia, kuten vääntymistä ja pullistumista sekä liitoskohtien yhteen sopimista. Jos hirsien painumista ei ole rakentaessa huomioitu riittävästi, rungon vääntyminen tai hirsien halkeilu heikentävät rakenteen tiiviyttä. Kosteus- ja lahovaurioiden syyt keskinäisine yhteyksineen tulee huolella selvittää. Vaurioiden syyt voivat liittyä myös perustuksiin, esimerkiksi niiden painumiseen ja sen vuoksi liian matalaan sokkeliin tai vääntyneeseen runkoon.

Paikallisesti vaurioitunut hirsi on luonteva korjata paikkaamalla. Hirsien uusimista kokonaan tulisi välttää. Työohjeet käsittelevät paikkaamisen ja suojaamisen, hirren uusimisen, rungon oikaisun ja runkoon liittyvien rakenteiden korjauksen ja liitosten pitävyyden varmistamisen sekä tilkitsemisen.

Sisältö

• Sanasto
• Hirsi rakennusmateriaalina, havupuulajit kuusi ja mänty
• Kuntoarvio
• Perustuksista johtuvat vauriot sekä laho- ja hyönteisvaurio
• Rakenteen tiiviys ja rungon vääntyminen
• Korjaustyön periaate
• Työohjeet
• Paikkaus ja suojaus
• Hirsien uusiminen
• Rungon oikaisu
• Niskojen ja vasojen liitosten vahvistaminen sekä tilkitseminen
• Kirjallisuutta

Korjauskortti sisältää hirsitalon rungon korjaamiseen yleisesti soveltuvia periaatteita sekä suosituksia. Korjausratkaisut tulee harkita kussakin tapauksessa erikseen

Korjauskortti nro 16
Museovirasto, julkaistu 2000, 16 sivua.

Kortti on luettavissa vain pdf-muodossa. Avaa tiedosto oikean ylälaidan painikkeesta tai viereisestä kuvasta.

Sivun yläosan valokuva Pekka Lehtinen, Museovirasto.