Hyppää sisältöön
Kuinka majakkalaiva Kemin loisto palautettiin
kor­jaus­ta­vat, restau­rointi
Museovirasto

12.12.2022

Kuinka majakkalaiva Kemin loisto palautettiin

Majakkalaiva Kemi avattiin kesällä 2022 yleisölle perusteellisesti restauroituna. Yksi Suomen merimuseon kokoelmaan kuuluvan laivan näkyvimmistä osista on loistokoju, jonka restaurointi vaati metalliosien kunnostusta ja jopa lasitaiteilijan ammattitaitoa.

Teksti: Johanna Aartomaa ja Juha Puustinen

Kemi on Suomen viimeinen käytössä ollut majakkalaiva. Vuonna 1901 Porin konepajalta valmistunut alus on toiminut majakkana useassa eri paikassa Suomen rannikolla. Viimeinen asemapaikka oli Kemin kaupungin edustalla.

Majakkalaivojen tarkoituksena on ollut näyttää merenkulkijoille turvallista reittiä satamaan. Niitä on sijoitettu merenkulun kannalta kriittisiin kohtiin, joihin ei ole voitu rakentaa majakkaa. Majakkalaivat tunnistaa ympäri maailmaa punaisesta väristä ja kauas näkyvästä valosta.

Alun perin Äransgrundiksi nimetyssä laivassa oli valmistuessaan öljykäyttöiset lyhdyt, jotka nostettiin yöksi mastoon. Vuonna 1923 vanhanaikaiset lyhdyt korvattiin uudella valolaitteella. Laivaan asennettiin lieriönmuotoinen neljä ja puoli tonnia painava, 11 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava majakkatorni, johon sijoitettiin ruotsalaisen AGA:n valmistama asetyleenikaasulla toimiva valolaitteisto.

Tämä valolaitteisto aluksessa oli, kun Kemi museoitiin vuonna 1974.

Punakylkinen majakkalaiva Kemi lähes tyynessä säässä avomerellä. Sininen taivas ja meri. Aluksen kannella näkyy ihmisiä. Majakkatorni kohoaa laivan keskiosasta.
Majakkalaiva Kemi kesällä 1972. Valoisaan aikaan punaisena kohoavassa majakkatornissa ei palanut majakan valo. Kuva: Martti Heikkinen. Suomen merimuseo. Museoviraston kuvakokoelmat.

Loiston lähtötilanne ja restaurointi

Kemin hyvin huonossa kunnossa oleva metallirakenteinen loistokoju irrotettiin paikoiltaan ja siirrettiin Suomen merimuseon säilytystiloihin vuonna 2012. Metallinen koju lasituksineen päätettiin restauroida osana laivan jatkuvaa ylläpitoa pari vuotta myöhemmin.

Loiston pääosat ovat lieriönmuotoinen runko, verkkomainen valettu kehikko, johon lasit kiinnitetään, katto, loistoa ympäröivä kävelysilta sekä kävelysillan alle kiinnitetty kookas sumutorvi.

Majakkalaiva Kemin sivukuvasta yksityiskohta, jossa väritettynä majakkatorni. Sen huipulla tekstein merkittynä loistokojun runko, kävelysilta ja sen kaide, kojun yläosan verkkokehikko ja kolmiomaiset ja vinoneliöt lasit sekä katto. Kävelysillan alla sumutorvi.
Kaaviokuva loistokojun osista. Alkuperäispiirros: Livady Oy, muokkaus Veli-Pekka Huhmo.

Metallirakenteiden pintakäsittely oli pahoin vaurioitunut ja itse rakenne oli osin korrosioitunut. Monet laseista olivat rikki ja laseja myös puuttui kokonaan.

Vasemmalla majakan lieriömäinen lyhtykoju, verkkomainen kehikko, jossa kaarevat ikkunalasit, sen sisällä majakan linssistö. Haalistunut punainen maali. Oikealla pyöreä kävelysilta, jossa verkkomainen kaide. Haalistunut punainen maalipinta.
Lyhtykoju ja siitä irrotettu kävelysilta kaiteineen. Kuvat: Juha Puustinen, Suomen merimuseo.
Yksityiskohta ikkunan puitteista. Lasitus rikki, kehikko vaurioitunut ja maali halkeillut.
Vaurioituneita ikkunoita. Kuva: Juha Puustinen, Suomen merimuseo.

Erikoisosaajat tarttuvat toimeen

Museovirastossa kunnostusta koordinoi ja toteutti Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustinen.

Metallitöiden tekijäksi valittiin Inter Marine Oy Kotkasta, joka on vanha laivankorjauksiin erikoistunut yritys Kotkassa.

Lasituksen korjaamisesta odotettiin erityisen vaativaa. Yhteydenotto Suomen Lasimuseoon Riihimäelle tuotti yhteyden lasitaiteilija Tuija Sarantilaan (Dexcon Oy, Studio-Tsara) Lahdesta, joka lähti restaurointiurakkaan ennakkoluulottomasti mukaan.

Loistokojun restaurointi alkoi sillä, että Sarantila irrotti valurungosta lasien kupariset kiinnityslistat, lasit, kiinnittimet ja ulkopuolen kahvat. Metalliosat puhdistettiin soodan ja lasijauheen seoksella puhaltamalla

Metalliosien konservointi

Inter Marine purki loistokojun ja sitä ympäröivän kävelysillan osiin. Kojun alaosa ja kävelysillan osat hiekkapuhallettiin. Rungon ylähelman ruostunut kaulus poistettiin ja korvattiin uudella mankeloidulla kauluksella. Syöpyneitä, ei rakenteellisia, kohtia paikattiin kemiallisella metallilla. Uutta kaidetta hitsattiin noin metri ja kaiteen kiinnityspultit uusittiin.

Loiston alaosa ja kävelysillan kaidetta hiekkapuhallettuna verstaalla.
Loistokojun alaosa ja kävelysillan osat hiekkapuhallettuna. Kuva: Juha Puustinen, Suomen merimuseo.
Yksityiskohta loiston ikkunoiden ristikkomaisesta kehikosta, jossa on kiinnitintappeja kierteineen.
Ikkunoiden kiinnittämiseen oli käytetty messingistä valmistettuja kiinnitintappeja, joiden kummassakin päässä on kierre. Kiinnittimien kierreurat loiston rungossa puhdistettiin. Kuvat: Juha Puustinen, Suomen merimuseo.

Kunnostuksen jälkeen loiston osat sumutorvi mukaan lukien pintakäsiteltiin, ja loisto koottiin uudestaan. Yksityiskohtien määrästä kertoo, että loiston kuparilistojen ja kahvojen sekä ilmanvaihtoventtiilien kiinnittämiseen tilattiin Yhdysvalloista asti neljännestuuman kierretappeja ja kupukantaisia pronssiruuveja.

Lasiosien konservointi

Loistokojuun tarvittiin uusia laseja rikkoontuneiden tilalle. Kaarevien, oikeinmitoitettujen lasien tekeminen vaati erityisosaamista. Lasitaiteilija Tuija Sarantila valmisti muotin käyttäen mallina ehjää vanhaa lasia. Hän mittasi lasin kaarevuuden ja valmisti muotin puusta ja akryylilevystä. Tätä jigiä apuna käyttäen hän valmisti varsinaisen uunimuotin.

Yhden lasin taivutus uunissa vei yli kaksi vuorokautta. Riittävä taivutuslämpötila on noin 800 astetta, jotta lasi taipuu muotin päälle rikkoutumatta. Lasin jäähdytys tapahtui vielä hitaammin lasia rikkovien jännitteiden välttämiseksi.

Kolmikulmainen kaareva lasi puupöydällä. Vieressä taltta ja lasta.
Taivutettu lasi valmiina asennettavaksi. Kuva: Markus Komu.

Vanhat, ehjänä säilyneet lasit puhdistettiin kitti- ja maalijäämistä. Lasit kiinnitettiin loiston valurunkoon messinkisten kiinnittimien ja kuparisten listojen avulla. Lasien asentaminen ei sujunut aivan ongelmitta, vaan osa kiinnittimistä murtui. Inter Marine sorvasi lähes kolmekymmentä uutta kiinnitintä.

Lasien kiinnitys. Kuparista listaa kiristetään paikoilleen räikällä. Lasin ja listojen saumoissa näkyy mustaa massaa.
Alkuperäinen liitujauhosta, pellavaöljystä ja lyijyoksidikitistä tehty tiivistyskittinä toiminut seos päätettiin korvata tuulilasin kiinnitysmassalla tiivisteen kovettumisen välttämiseksi. Kuva: Tuija Sarantila.

Loisto nostetaan paikoilleen

Koko majakkalaiva Kemin restaurointi mahdollistui, kun Museovirastolle myönnettiin vuonna 2019 hallituksen lisätalousarviosta rahoitus museoaluksen kunnostamiseen. Osana mittavaa restaurointihanketta alusta kunnostettiin mm. telakalla.

Aluksen palattua telakalta restauroitu loisto asennettiin takaisin laivaan joulukuussa 2021. Tuolloin sen huippuun sytytettiin sähkökäyttöinen valo. Loistokojun asennushetki oli jännittävä ja symbolisesti tärkeä: majakkalaivan tärkein osa palautettiin paikoilleen.

Vasemmalla: Punainen loistokoju, jossa lasiruudukon sisällä prisma. Ympärillä nostoa varten tukipalkit, joista lähtee ylöspäin nostoliinat. Oikealla: Nostinauto majakkalaivan edessä laiturilla. Loistokoju on juuri nousemassa ilmaan lavalta. Taustalla on majakan torni, johon koju nostetaan. Maa on märkä ja jäinen.
Loistokoju nostovalmiina. Kuva: TAVATON media Oy, Jukka Koskinen.
Vasemmalla: Majakkatornin yläosa ja loistokoju. Lasiruudukon sisällä prisma ja loistokojun ympärillä kävelysilta. Metalliosat punaiset. Kävelysillan alle torniin tulee vaijereita ja väylingit eli tikkaat. Oikealla: Sinisenä hetkenä kuvattu majakkalaiva Kemi satamassa. Meri jäässä, uusi lumi sen pinnalla. Majakan loisto palaa.
Vasemmalla loistokoju restauroinnin jälkeen. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto. Oikealla Jouluksi majakan lyhtyyn sytytettiin valo. Kuva: Jussi Sopanen. Suomen merimuseo.

Loiston restauroinnin tekijät

Inter Marine Oy

Tuija Sarantila. Dexcon Oy, Studio-Tsara.

Juha Puustinen. Suomen merimuseo.

Päivi Eronen, erikoisasiantuntija, Kulttuuriympäristöpalvelut, Museovirasto.

Näyteikkuna-julkaisu

Museovirasto

Juha Puustinen, Suomen merimuseo

Johanna Aartomaa, Suomen merimuseo

Lähteet

Muistiinpanot, Juha Puustinen, Suomen merimuseo.

Majakkalaiva Kemin loiston työmaaraportti, Inter Marine Oy.

Kemin loiston lasien korjaus, työmaapöytäkirjat, Dexcon Oy.